Vietit tutuiksi

Muistiinpanot kirjoittanut K. Taponen.
Lisätietoja aiheesta: täältä.

Johdanto

Luennoitsijana Jarkko Leinonen: harrastanut vuodesta 1994 aluksi rottweilereiden kanssa, haussa, jäljellä ja suojelussa. Aloittanut maalimiesopiskelun 1997, SPL:n maalimies oppilaana 99 jolloin myös rotu vaihtui saksanpaimenkoiraan ja pätevöity SPL:n maalimieheksi 2001. Toimii nykyään SPL Keski-Uusimaan maalimiehenä.

Mitä on koiran koulutus?

"Kaiken kasvattamisen ja koulutuksen salaisuus piilee siinä, että tehtävään antautuva kykenee oikeaan aikaan ja oikealla tavalla käyttämään hyväkseen koulutettavassa olevat taipumukset." (Max von Stephanitz ~1900, saksanpaimenkoira-rodun perustaja)

Mikä koira on?

- Lauma- ja petoeläin, joka polveutuu sudesta.
- Vanhin kotieläin, domestikaatio noin 100 000 v sitten.

Miten koira toimii?

- Koirat eivät ajattele.
- Koirat toimivat käyttämällä viettejä ja vaistoja.
- Oppivat.
-- Koirat elävät ja oppivat viettien maailmassa.

Vietit

Mikä on vietti?

- Vietti on käyttäytymismalli, jota koira osoittaa tilanteessa, josta sillä ei ole aikaisempaa kokemusta (vaisto).
- Vietti on koirassa sisäsyntyisesti (perimä).
- Ei voida lisätä koulutuksella.
- Vietin aiheuttamaa käyttäytymismallia (viettikäyttäytymistä) voidaan vahvistaa tai tukahduttaa.

Mistä vietti tulee?

Vietit perustuvat niihin asioihin, jotka pitävät lajin ja sen yksilön hengissä:

- Nälkään
- "Rakkauteen" (lajin lisääntyminen, pennuista huolehtiminen/suojeleminen)
- Laumaan
- Pakoon
- Aggressioon (puolustautuminen yksi ilmenemismuoto)

Mikä on vietin rakenne?

Vietti jakautuu selkeästi neljään osaan:

- Viettivire = pään sisällä oleva valmiustila, esim nälkä
- Viettiärsyke (=avainärsyke) = ulkoinen tekijä, esim jänis
- Viettikäyttäytyminen = koira lähtee saaliseläimen, esim jäniksen, perään
- Viettipäämäärä = koira saa saaliin kiinni ja syö -- nälkä tyydytetty

Mitä viettejä on?

Koulutuksessa käytettävät vietit perustuvat samoihin asioihin, kuin edellä mainitut asiat.

- Nälkä -- saalisvietti
- Rakkaus -- (sukupuolivietti), laumavietti
- Lauma -- laumavietti
- Pako -- väistämiskäyttäytyminen
- Aggressio -- puolustusvietti, aktiivinen aggressio

Viettien esittely

Saalisvietti

Viettivire: Nälkä
Viettiärsyke: poispäin suuntautuva saaliin liike
Viettikäyttäytyminen: saaliin liikkeelle ärsyttäminen ja ajaminen, saalishyppy ja saaliin vastustaminen (pureminen)
Viettipäämäärä: saalis saadaan kiinni, saaliin kantaminen (syöminen ja vatsan täyttyminen)

Saalisvietti koulutuksessa: ”Saaliina” pallo, patukka… jne.

Hyviä puolia:

- Sopii kaikkeen koulutukseen
- Helppo aktivoida, koiralle positiivista toimintaa
- Oppimiskyky korkea
- Tuo varmuutta koiralle

Huonoja puolia:

- Kyllääntyvä vietti (esim leikitetään koiraa pitkään patukalla, jossain vaiheessa koiran mielenkiinto lakkaa)

Koulutustilanteessa koira voittaa taistelun, vanhemmiten voidaan vaatia enemmän.
Kyllääntymisen vuoksi harjoitukset lyhyitä.

Laumavietti

Viettivire: Laumaeläin, koko elämä pohjautuu tähän, mm sosiaalinen- ja hoivakäyttäytyminen lähtöisin pentulaatikosta (emän käyttäytyminen).
Viettiärsyke: Laumanjohtajan epäsuosioon joutuminen, lauman hajoaminen.
Viettikäyttäytyminen: Laumanjohtajan miellyttäminen, tehtävien suorittaminen, lauman piiriin pyrkiminen.
Viettipäämäärä: Laumanjohtajan suosioon pääseminen/hyväksynnän saaminen.

Laumavietti koulutuksessa:
Laumavietin alueella tehty harjoitus:

- Koiralle osoitetaan epäsuosiota (henkinen tai fyysinen)
- Autetaan tekemään oikea tehtävä
- Osoitetaan, että koira teki oikein ja KEHUTAAN!

Hyviä puolia:

- Aina aktivoitavissa/aktiivinen
- Voidaan hyödyntää kaikessa koulutuksessa
- Koiralle positiivista palautetta (pitäisi olla)

Huonoja puolia:

- Oikea-aikaisen vahvistamisen vaikeus
- Vaatii auktoriteetin

Esimerkkiharjoitus nuorelle koiralle: Apuohjaaja pitää koiraa kiinni, ohjaaja poistuu koirasta poispäin koiraa kutsuen, koiran vetäessä ohjaajan suuntaan, apuohjaaja laskee koiran irti.

Aggressio / väistäminen

- Herättävät helposti ihmisissä negatiivisia tuntemuksia.
- Molemmat olennaisia osia koiran luonnollista elämää
- Haukkuminen, itsensä puolustaminen, uhan väistäminen/torjuminen
- Ärsykkeet usein samoja
- Molemmissa on sekä hyviä että huonoja puolia

Aggression ja väistämisen yhteys

                                 AGGRESSIO
Reaktiivinen l. reagoimista                      Aktiivinen (ei ärsykettä)
Viettiärsyke uhka/kuormitus              
Reaktiivinen aggressio eli puolustusvietti       Aktiivinen eli sosiaaliaggressio
- Jos uhka/kuormitus ei poistu puolustautumalla  - Synnynnäinen
   -- väistämiskäyttäytyminen                    - Opittua (puolustuksen vahvistaminen)

                         Väistämiskäyttäytyminen
Aktiivinen väistäminen                           Passiivinen väistäminen

Reaktiivinen aggressio / puolustusvietti

Viettivire: Oltava aina valmis puolustamaan henkeään (tai väistämään), koira kokee, että on mahdollista voittaa uhka.
Viettiärsyke: Uhka/kuormitus.
Viettikäyttäytyminen: Murina, haukkuminen, "uhittelua".
Viettipäämäärä: Uhan väistyminen, kuormituksen loppuminen, rauha.

Reaktiivinen aggressio / puolustusvietti koulutuksessa:

- Koetilanteessa ei tarvita
- Puolustusvietin kautta voidaan kouluttaa aktiivista aggressiota, joka on olennainen koetilanteessa
- Koiran reaktiivista aggressiota vahvistetaan -- oppii tarjoamaan kyseistä käyttäytymistä myös ilman ärsykkeitä (tuijotus tmv.)

Hyviä puolia:

- Aika aktivoitavissa
- Tuo voimaa suoritukseen

Huonoja puolia:

- Sama ärsyke kuin väistämiskäyttäytymisessä (passiivisen väistämisen vaara)

Aktiivinen aggressio / sosiaaliaggressio

Viettivire: Synnynnäistä, koulutettua (puolustuksen vahvistaminen, turhauma, konflikti), oltava koiralla synnynnäisesti, jotta voidaan käyttää (perimä).
Viettiärsyke: Ei varsinaista ärsykettä
Viettikäyttäytyminen: Aggressiivisuus
Viettipäämäärä: Aggressiivisuus

Aktiivinen aggressio / sosiaaliaggressio koulutuksessa:

- Aktiivinen aggressio on yksi koulutuksen päämäärä, ei varsinaisesti koulutuksessa hyödynnettävä asia
- Aktiivista aggressiota koira tarvitsee kokeissa
- Aktiivista vietissä oloaikaa pitää pitkittää, koska aggressio on viettipäämäärä.

Hyviä puolia:

- Aktiivinen viettialue
- Tuo voimaa suoritukseen

Huonoja puolia:

- Alentaa koiran oppimiskykyä, esim hallinta vaikeutuu

Väistämiskäyttäytyminen

Viettivire: Ei mahdollisuutta voittaa uhkaa, edellytys hengissä säilymiselle
Viettiärsyke: Uhka/kuormitus
Viettikäyttäytyminen:

- aloitetun toiminnan lopettaminen ja aktiivinen väistäminen
- kaiken toiminnan lopettaminen ”kuoleminen” passiivinen väistäminen

Passiivinen väistäminen koulutuksessa:
Hyviä puolia:

- Ei mitään

- Ei voida käyttää koulutuksessa

Aktiivinen väistäminen koulutuksessa:

- Aktiivinen väistäminen ei tee suorituksesta ruman näköistä, hidasta tai halutonta.
- Kun koira on suorittanut tehtävän, niin kuormituksen on loputtava heti.
- Aktiivista ei saa pakottaa!
- Viettipäämäärään on päästävä.

Hyviä puolia:

- Aina aktivoitavissa
- Ei kylläänny

Huonoja puolia:

- Liika kuormitus ajaa passiivisen väistämisen puolelle

Vahvistaminen / palkkaaminen

- Vahvistaminen heti oikean suorituksen jälkeen.
- Satunnainen palkkaus tehokkainta.
- Mahdollistaa oppimisen.
- Palkkaaminen / vahvistaminen pitää tapahtua puhutellun vietin kautta.
- Huomioi kyllääntyminen.
- Koulutuksen ja palkitsemisen tulee lähteä sydämestä.
- Kaikki tyylit eivät sovi kaikille koirille / ohjaajille

Pakotteiden käyttö tottelevaisuuskoulutuksessa

- Varman suorituksen kouluttaminen on mahdotonta ilman pakotteita.
- Pakotteita hyvin eriasteisia -- huomioi koiran resurssit
- Tylppä pakote / tekninen pakote

- laskee / patoaa viettiä
- esim estää hyppimisen seuraamisessa
- verrattavissa painekattilaan

- nostaa viettiä
- esim pakote remmistä seuraamisessa käännöksen jälkeen

Termejä

Kanavointi
Perimmäinen tarkoitus nostaa koiran viettitasoa/viretilaa ja ohjata saavutettu viettienergia purkautumaan toisen viettialueen kautta.

Turhauma
- Koiraa ei lasketa viettipäämäärään
- Aiheuttaa aggressiota

Patoaminen
- Painekattilateoria (läppä kiinni, läppä auki)
- Tarkoitus ylläpitää / lisätä viettiä
- Liika kuormitus johtaa varaventtiilin aukeamiseen ja sijaistoimintoihin

Konflikti
- Viettiristiriita
- Kahden vietin alainen yhtäaikaa

Vietti-pakko-vietti
- Opeta vietillä
- Varmista pakolla
- Vahvista vietillä

Miten koira oppii?

- Klassinen ehdollistuminen eli tunneoppiminen
- Instrumentaalinen oppiminen eli välineellinen oppiminen (mm. istuminen, maalimiehen haukkuminen)
- Koulutuksessa tunneoppiminen tärkeämpää (esim suojelussa 80%)

CityBelgit r.y. webbisivut.