CityBelgit r.y. webbisivut.
Liian moni meistä koulutusohjaajista urautuu tekemään oman ryhmänsä kanssa aina samoja asioita samalla tavoin, vaikka yritämmekin koulutettavillemme hokea, että treeneissä pitäisi käyttää mielikuvitusta ja treenien tulisi olla vaihtelevia. Tälle sivulle on nyt koottu sekalainen kokoelma liikkeitä ja temppuja, joita koulutusohjaajat voivat valita treenien piristykseksi. Koulutettavat voivat itsekin ehdottaa vanhalle luutuneelle koulutusohjaajalleen joko näitä tai muita uusia treenitapoja! Jos keksit mielestäsi hyvän uuden "jutun", postita se tälle sivulle laitettavaksi Merjan sähköpostiosoitteeseen Merja Tornikoski@Hut.Fi.
Ei saa ahnehtia aikaa eikä matkaa. Aluksi vähän aikaa ja kytkettynä, sanaa opetettaessa ei jätetä koiraa. Lisätään välimatkaa hitaasti.
Käskyn ehdottomuus: ei anneta tilaisuutta tehdä virheitä.
Aluksi palkitaan usein suorituksen aikana, totutetaan koira siihen, että omistaja nousee ja kyykistyy, tulee ja menee.
Harjoitelkaa myös paikalla istumista ja seisomista, eikä pelkkää iänikuista makaamista.
"Tavallisen" seuraamisen lisäksi muistakaa harjoitella myös:
Huom: pääsääntöisesti lyhyitä kuvioita (paljon kääntymisiä, vähän pitkiä suoria). Normaalikäynnin on hyvä olla melko reipasta, jotta on varaa hidastaa hitaaseen käyntiin ilman, että koira pysähtyy (istuu). Koira kannattaa palkita erityisesti käännösten jälkeen (kun meni hyvin), ei liian usein istumisesta.
Harjoitelkaa joskus seuraamista ilman koiraa, tai seuraamista siten, että joku toinen ryhmästä on "koirana". Ensimmäisen harjoituksen tarkoitus on opettaa ohjaajalle suorat liikeradat, toisessa nähdään, että ohjaajan pienenpienistä eleistä on iloa käännöksissä, myös oikea-aikaista kehumista voidaan harjoitella näin (muu ryhmä seuraa ja kommentoi).
Huom: usein hyvä idea: seuraamisessa aloitus vasemmalla jalalla, muulloin liikkellelähtö oikealla jalalla (ei sovi kaikille, ei "ainoa oikea" tapa). Pohtikaa ryhmän kanssa yhdessä muutenkin luonteva jalkatyöskentely: millä jalalla kannattaa milloinkin kääntyä (eri ihmisillä voi olla eri tapoja), miten koiralle voidaan viestittää oma aikomus ilman, että se tulkitaan kaksoiskäskyksi.
Kerro, miten ALO- ja AVO-liikkeet eroavat toisistaan, muista mainita myös ero PK-ALO-liikkeeseen. Harjoitelkaa jo aloittelijoiden kanssa sekä ALO- että AVO-versioita. Kiinnittäkää huomiota (tahattomiin) kaksoiskäskyihin: jalka eteen, pieni käsimerkki, tms.
Harjoitellaan jo aloittelevienkin kanssa välillä makuulta kutsumista. Kiinnittäkää kuitenkin koko ajan huomiota siihen, että koiran tulee pysyä kunnolla paikallaan: jos vaikeuksia ilmenee, luoksetuloharjoitus muuttuu paikallaoloharjoitukseksi.
Jo ALO-luokan koirien kanssa aletaan harjoitella ylempien luokkien luoksetulon pysähdyksiä, aluksi ilman varsinaista luoksetulokäskyä (esim. leikin yhteydessä kaukokäskynä). Pohtikaa yhdessä, mitä käskyjä liikkeessä kannattaa käyttää, myös käsimerkin käyttö.
Harjoitellaan sekä jättämällä koira paikalle että viemällä koira kauemmas (avustaja vie).
Alussa erikseen paikallaistuminen, luoksetulo, eteenistuminen.
Karkailevalle koiralle liina.
Variaatioita harjoituksiin:
Esim. ruutua tai ohjattua noutoa varten. Harjoitellan kävelyllä, vahvistus houkuttimella (pallo tms.). Harjoitellaan ensiksi suunta kerrallaan.
Opetetaan osa-alue kerralla: Pidä -- kanna -- tuo, aloitetaan perusteet mielellään jo penturyhmässä. Kantaminen + vaihto namiin / leluun hyvä pennulle, pentu rohkaistaan kantamaan esineitä. Jatkossa eri esineitä, eri ympäristöjä, useita esineitä peräkkäin.
Voidaan tehdä myös: joku muu heittää / pudottaa esineen, ohjaaja itse vie / pudottaa esineen, eri suuntiin.
Pureskelu: metalliesine, painavat kapulat, kapula sukkaan, pidä-käsky, omistajan sormet suuhun, kapula kulmahampaiden taakse, eri esineet leikeissä kuin noudossa, kannetaan hammastahnatuubia / sinappituubia / tyhjää kananmunaa, kannetaan kapulaa pitkiä matkoja lenkeillä (kapulan "ulkoiluttaminen" ilman heittämistä).
Metalliesinekammo: hankitaan useita metallikapuloita, pidetään ne näkyvissä, ei muita leluja, leikitään metallikapulalla kun tullaan kotiin, voi yrittää päällystää pehmeällä.
Irti-käsky: esineen vaihto namiin tai toiseen esineeseen (jopa samanlaiseen), omistajan sormet suuhun.
Ohjaajan kanssa harjoitellaan esineiden heittoa koetta varten myös ilman koiraa!
Jo pikkupennuille pikkuhyppyjä.
Luonnonhypyt: ojanylitykset yms.
Ensin omistajan kanssa, matala este / muu hyppy.
Voidaan heittää jotakin esteen yli.
Kosketusongelma: yleenä aiheutuu leveistä esteistä tai siitä, että ohjaaja liian lähellä estettä. Lisää vauhtia, lisää etäisyyttä, naru esteen päälle, aloitetaan matalalta.
Muista harjoitella näitäkin jo aloittelijoiden kanssa! Nämä eivät mitenkään häiritse muita liikkeitä ja ovat hyvää vaihtelua, antavat oppimisen iloa sekä ovat tietysti hyvä tapa päästä opettelemaan "vaikeita" liikkeitä ajoissa.
Kuten ruutuunohjaus, sopii jo aloittelijoillekin antamaan uutta puhtia treeneihin, tosin edellyttää jonkinlaisen noudon olevan OK. Kerro ainakin teoria, eli mm. kuinka oikeasti keppiä metsässä tuova koira jo osaa tunnistusnoudon, ja miten liikettä voi harjoitella (kapuloiden neutraalius ym.)
"Päivä koulutushjaajana". Anna ryhmäläisille tehtävät: jokainen suorittaa vuorotellen, samalla kun suorittajaa seuraava valmistautuu omaan suoritukseensa, suorittajan edellä oleva toimii "koulutusohjaajana" eli kertoo oman näkemyksensä siitä, mikä toisen suorituksessa oli hyvää ja missä on parantamisen varaa. Pyrkikää mahdollisimman rakentavaan keskusteluun: jos joku asia meni huonosti, miten sitä kannattaisi lähteä parantamaan. Jokaisen suorituksessa on jotakin hyvää, mitkä olivat tämän suorituksen onnistuneet osat? Ryhmäläiset oppivat katsomaan suoritusta kokonaisuutena sekä havaitsemaan detaljeja, ratkomaan ongelmia, etsimään myös omien suoritustensa hyviä/huonoja puolia, ymmärtävät koulutusohjaajana olon vaikeutta... toivottavasti :-)
"Temppurata" tehdään vaikka ruutumerkeistä: 3-5 merkkiä, voit itse olla yksi "merkki". Jokaisen merkin kohdalla tulee suorittaa joku tehtävä: istu, seiso, maahan, kierretään merkki seuraten, jne. Temput tulee suorittaa peräkanaa, palkita saa tarpeen mukaan. Tällainen rata on usein ensimmäinen kerta, kun ryhmä harjoittelee usean peräkkäisen liikkeen suorittamista liikesarjana (vrt. koetilanne). Voidaan yhdistää tehtävään, jossa muut ryhmäläiset toimivat tuomareina / koulutusohjaajina.
"Kaaos". Koulutusohjaaja on keskipiste, ryhmä seurauttaa koiriaan joko ympyrässä tai vapaassa järjestyksessä. Koulutusohjaaja huutaa vain "käsky!", jolloin kukin ohjaaja antaa haluamansa istu/seiso/maahan-käskyn. Idea: koiran on kuunneltava omaa ohjaaja, ei muita ihmisiä, eikä saa katsoa mallia muista koirista. Epämääräisessä järjestyksessä seuraamisen lisäjuju on kontaktihakuisuus ja häiriöharjoitus.
"Tempputuokio". Jokainen ryhmäläinen saa esittää minkä tahansa suosikktemppunsa, saa olla kuinka "hölmö" tahansa. Keskustellaan koiran oppimisesta ja siitä, kuinka ns. tyhmienkin temppujen opettelu on usein hyödyllistä: koira saa vaihtelua, "sirkustempun" opettelusta ei tule paineita (koska suoritusta ei ole ennalta määritelty), koira oppii oppimaan, omistajalla ja koiralla on hauskaa ja kontakti paranee, jne.
"Häntä heilumaan". Ryhmäläiset seurauttavat koiriaan vapaassa järjestyksessä tavoitteena saada aikaan loistava kontakti, hännät heilumaan. Ideana on, että kukin käyttää ääntään, tekee juoksupyrähdyksiä ja sivuttaishyppelyitä ja mitä tahansa, että koira kiinnostuisi omasta ohjaajasta. Suoritus tulee lopettaa onnistuneesti (se häntä sitten kanssa heiluu!). Sopii hyvin viimeiseksi liikkeeksi, kukin lähtee kotiin kun saa hännän heilumaan...
"Scramble". Koirakot ovat aluksi ympyrässä koulutusohjaajan ympärillä. Kaikki seurauttavat koiransa kohti keskustaa, ja hyvin lähellä koulutusohjaajaa (pienet etäisyydet toisiin koiriin) käskevät koiransa istumaan tai maahan (kuono joko ulkokehää kohti tai sivuttain, ei koulutusohjaajaan päin). Ohjaajat menevät takaisin ympyrän ulkokehälle (alkuperäinen ympyrä) ja kutsuvat koiransa yksi kerrallaan.
"Yksi rivistä". Koirat ovat rivissä ohjaajan haluamassa asennossa (istuu, makaa tai seisoo, eri koirat voivat olla eri asennoissa). Ohjaajat ovat toisessa rivissä, ja kutsuvat kukin oman koiransa vuorotellen. Aloittelijoiden kanssa voidaan tehdä siten, että ohjaajat ovat koiransa vieressä paitsi se ohjaaja, joka vuorollaan kutsuu koiraansa. Riviä voidaan tällä tavoin tyhjentää (varmimmat koirat lopuksi), tai jokainen koira voidaan kutsumisen ja palkitsemisen jälkeen viedä takaisin riviin. Vastaavasti voidaan harjoitella hiukan helpompaa versiota, jossa muut koirat ovat paikallaolossa hiukan kauempana, kun yksi kerrallaan harjoittelee luoksetuloa koulutusohjaajan kanssa.
Piirretään maahan, tai merkitään muulla tavoin, tasasivuinen kolmio, joka jaetaan kolmeen osaan: yläosa eli kolmion kärkiosa, keskiosa ja alaosa. Kunkin osan tulee olla sen kokoinen, että koira juuri mahtuu ko. sektorille.
Koiran ohjaaja seisoo kolmion kärjen takana olevan "maaliviivan" takana, koira jätetään paikallaoloon vastakkaisella puolella kolmiota olevan lähtöviivan taakse.
Tehtävänä on kerätä pisteitä pelaamalla "pajatsoa" siten, että koiran tulisi pysähtyä mahdollisimman monessa kolmion kolmesta sektorista. Yläosasa saa 5 pistettä, keskiosasta 3 pistettä ja alaosasta 1 pisteen. Ohjaaja siis kutsuu koiraa ja yrittää saada koiran pysähtymään kolmion eri sektoreihin (asento on vapaa, mutta koiran tulee kunnolla pysähtyä). Koira saa liikkua kumpaankin suuntaan, mutta pisteitä voi saada kustakin sektorista vain kerran, ja jos koira tulee maaliviivan yli, suoritus loppuu siihen.
Kilpailussa kullekin osallistujalle annetaan tietty suoritusaika, esim. 1.5 min, ja suoritus päättyy, kun aika tulee täyteen tai koira ylittää maaliviivan, tai ohjaaja pxeättää lopettaa suorituksen.
Kilpailussa on kaksi tai useampia joukkueita, joissa on kaksi tai useampia koirakoita. Joukkueet asettuvat lähtöviivan taakse siten, että kukin joukkue on omassa jonossaan. Parinkymmenen metrin päästä lähtöviivasta on maaliviiva, jonka takana seisoo jokaista joukkuetta varten yksi avustaja (esim. koulutusohjaja).
Jokaisen koiran tulee vuorollaan lähteä lähtöviivalta, edetä maaliviivalle asti, suorittaa siellä maahanmeno (avustaja valvoo maahanmenosuoritusta ja nostaa käden pystyyn, kun koira on kunnolla maassa), ja palata takaisin lähtöpaikalle, jolloin joukkueen seuraava koira saa lähteä. Kilpailu käydään viestinä, eli kukin joukkue on valmis, kun jokainen koira vuorollaan on suorittanut tehtävän, ja nopein joukkue voittaa.
Ohjaaja saa liikkua vapaasti paikaltaan ja käyttää rajattomasti käskyjä. Näin ollen koira voidaan joko lähettää maaliviivalle, käskeä kaukokäskynä maahan ja kutsua takaisin luokse, tai ohjaaja voi koko matkan juosta koiran kanssa ja avustaa sen maahanmenon. Kilpailu sopii siis kaikentasoisille koirille (ja kokemus on osoittanut, että eteenlähettäminen ei läheskään aina ole se nopein tie onneen kuitenkaan...)
Tämä kilpailu sopii hyvin edellisen kilpailun jatkoksi, etenkin jos joukkueissa on mukana pentukoiria, joiden omistajat pitivät edellistä kilpailua vaikeahkona -- tässä pentujen omistajat pääsevät vähemmällä kuin muut!
Kilparata on samanlainen kuin edellisessä tehtävässä: joukkueet seisovat omissa jonoissaan lähtöviivan takana, ja jokaista joukkuetta kohti on kääntöpaikalla yksi avustaja, joka nyt toimii "pylväänä". Kukin ohjaaja vuorollaan ottaa oman koiransa syliinsä, juoksee (tai etenee ainakin jotenkin... ) oman "pylväänsä" luokse, kiertää sen, laskee koiran maahan, ja juoksee koiran kanssa takaisin lähtöpaikalle. Seuraava koirakko lähtee liikkeelle, kun edellinen omistaja ja koira ovat kumpikin ylittäneet lähtöviivan. Joukkue, jonka kaikki jäsenet ovat ensimmäiseksi suorittaneet tehtävän, voittaa.
Yksinkertaistettu versio vanhasta "kun musiikki loppuu, kukin yrittää ehtiä istua tuolille"-leikistä. Kaikkein yksinkertaisimmassa versiossa ryhmä seurauttaa koiriaan ympyrässä koulutusohjaajan ympärillä. Koulutusohjaajan huutaessa "maahan" tai "istu" kukin ohjaaja antaa koiralleen vastaavan käskyn. Koulutusohjaaja tarkkailee suoritusten nopeutta, ja hitain koira siirtyy kehän ulkopuolelle. Viimeksi rinkiin jäänyt koira on voittaja.
Mikäli koulutusohjaajalla on hyvä lauluääni tai käytössä on äänentoistolaitteet, voidaan tätä leikkiä myös versiona, jossa käskyä annetaan heti, kun musiikki lakkaa. (Sanomattakin on selvää, että minä en laula koulutuksissa...)
Kehittelimme tämän kilpailun aikanaan n. 10 sekunnin miettimisellä, ja siitä voi varmasti kehittää paljon jalostuneempiakin versioita. Kilpailu sopii koirakoille, joissa koira on hyvin ohjattavissa ja osaa monipuolisia tehtäviä.
Kilpailualueella on viiva, jonka takana ohjaajan tulee koko ajan pysytellä. Toisella puolella aluetta on kaksi laatikkoa (purkkia, ämpäriä, tms.) esim. 10 metrin päässä toisistaan. Toisessa on tennispallo. Ohjaaja lähettää koiransa suoritusalueelle, jolloin ajanotto alkaa. Vapaasti käskyttämällä hän yrittää ohjata koiran ottamaan tennispallon laatikosta ja pudottamaan sen tyhjään laatikkoon, jolloin suoritus päättyy. Tehtävän nopeiten suorittanut koira on voittaja.
Kilpailu, jossa koiran tulee osata peruskäskyt sekä malttaa olla ottamatta kaikkea eteen sattuvaa ruokaa...
Kutakin joukkuetta varten on rata, jossa on kolme ruokakuppia, ensimmäinen ja viimeinen niistä ovat tyhjiä ja keskimmäinen täynnä koirannappulaa. Ensimmäinen kilpailija ottaa ensimmäisen tyhjän kupin mukaansa ja lähtee seurauttamaan koiraansa. Keskimmäisen kupin luona hän käskee koiransa maahan, jonka jälkeen hän vaihtaa tyhjän kuppinsa täyteen kuppiin, jättää koiransa paikallaoloon, menee vaihtamaan täyden kupin viimeiseen tyhjään kuppiin ja palaa koiransa luokse tyhjä kuppi kädessään. Koira käsketään istumaan, minkä jälkeen se seurautetaan lopussa olevan täyden kupin ympäri, ja käsketään maahan siksi aikaa, kun ohjaaja vaihtaa täyden kupin kädessään olevaan tyhjään kuppiin. Matka jatkuu takaisin keskimmäiselle kupille, jossa koira vielä kerran käsketään maahan, kupit vaihdetaan, ja koirakko kiiruhtaa maaliin kädessään tyhjä kuppi, joka annetaan seuraavalle ohjaajalle.